Kuvatonta nillitystä.

Luin mielenkiinnolla ilun kirjoituksen neulebloggaamisesta. Ilu kirjoitti asiasta erittäin rakentavassa hengessä. Myös Koukuttaja puuttui aiheeseen, ja teki juuri sen, mikä itselläkin kävi mielessä - lista niistä asioista, jotka neuleblogeissa ovat positiivisia. Koska positiivinen palaute on rakentavampaa kuin pelkkä negatiivinen, alla on oma listani.

1. Kuvat
Julistauduin tuossa taannoin esteetikoksi. Tajusin jossain vaiheessa, että jos oletamme, että olen esteetikko, niin miksi en kiinnitä huomiota neuleiden ohella myös kuviin? Tämä tarkoitti tietysti omaa blogiani - miksi tyytyisin näppäämään vain pikaotoksen neuleesta, vähän sinnepäin? Ja ryhdyin seuraamaan blogeja erityisesti kuvien näkökulmasta. Löysin upeita blogeja, joiden kuvia katselin. Samalla yritin oppia itsekin. Lista ei ole täydellinen, mutta mieleen ovat jääneet Lene, Terhi ja Kirjakahvila.

2. Kauniit neuleet
Tietysti neuleblogin ytimessä ovat ne kauniit neuleet. Tunnustaudun idearosvoksi (vaikka rikon samalla varmasti tekijänoikeuslakia, Geneven sopimusta, jokamiehenoikeutta ja niin edespäin). Katselen kuvia ja nappaan ideoita muistikirjaan. Osa jää varmasti toteutumatta, osa toteutuu toisessa muodossa tai muokattuna. Ja kauniita neuleita, hyviä ideoita, niitä on melkein joka blogissa. Siksi suosikkilistallani ovat lähes kaikki suomalaiset neuleblogit. Suurimmasta osasta ehdin katselemaan vain kuvia, joten kohta 2 on myös sukua kohdalle 1.

3. Persoonallisuus ja positiivisuus
En pidä mistään, mikä aiheuttaa huonon olon, pahan mielen, ahdistusta taikka muutakaan ikävää. Jos vietän kallista aikaani surffailemalla, käytän sen mielelläni lukemalla ja katselemalla blogeja, joissa on positiivinen henki tai muuten persoonallinen ote. Ei kaiken tarvitse olla ruusunpunaista ja "ihkuu", mutta jatkuva nillittäminen, suvaitsemattomuus taikka suorastaan inhorealistinen ote elämään saa minut kaikkoamaan. En kauan lue tällaisia blogeja, vaan äänestän jaloillani. En tarkoita tällä sitä, etteikö ikävistä asioista saisi puhua. Puhunhan itsekin niistä toisinaan. Tarkoitan tällä blogin yleistä teemaa, henkeä. Jos blogi on olemassa vain pelkkänä raporttina tai avautumiskanavana, en yleensä lue sitä kovin pitkään. Persoonallisuus ja positiivisuus ei tarkoita vilkkuvaloja blogissa - ylimääräiset kilkkeet eivät ehkä aja pois, mutta eivät minusta tuo juuri lisäarvoakaan, joten olen niiden suhteen neutraali (olettaen, että ne eivät hidasta sivun toimintaa).

Näillä saa minusta vakilukijan. Seuraavaksi katsotaan malkaa omassa silmässä, eli mitä voisin tehdä tälle omalle blogilleni.

1. Kuvat
Näissä on edelleen toivomista. Räpsin toisinaan epätarkkoja, ali/ylivalottuneita otoksia, joita en saa tai osaa korjata paremmiksi. Onneksi opettelu jatkuu, ja koitan parantaa kuviani. Haaveissa olisi parempi kamera, mutta kuvien täytyy parantua ensin pienellä digikamerallani, ennen kuin uusia herkkuja ostellaan. Kuviin liittyy myös blogi kokonaisuutena, ja olen koittanut saada ulkoasua harmonisemmaksi ja kuitenkin värikkäämmäksi.

2. Kauniit neuleet
Tässä Elsalta toivotaan vielä paljon. :D Koetan kunkin projektin kanssa tutustua ja uusia metodejani neulomisessa, jotta neuleista tulisi istuvampia, harmonisempia, kauniimpia. Tässäkin on vielä paljon tehtävää, kuten arkistoista voi nähdä. Positiivisena pidän sitä, että olen saanut vajaassa parissa vuodessa paljon uusia ideoita ja taitoja lisää. Seuraavaksi koetan päästä pois totutuista väreistä ja sukeltaa kirjoneuleiden maailmaan.

3. Sujuva teksti
Myönnän, että teksteissäni olisi paljonkin parantamista. En aina jaksa tai ehdi kirjoittaa hyvää suomea, joskus koetan olla vähän liian hauska ja niin edespäin. Myöhemmin, jos satun harhailemaan arkiston puolella, huomaan miten itseä ärsyttää huono taikka puutteellinen teksti. Joskus menen sieltä, mistä aita on matalin ja lisään paljon kuvia ja vähän tekstiä blogipostaukseen ;)

4. Persoonallisuus ja positiivisuus
Huomaan toisinaan sortuvani tahallaan ärsyttämiseen ja tyhjännillittämiseen, joka on harvoin rakentavaa ja positiivista. Toisaalta ärsytän muita ehkä tietämättäni. On hankala tietää, mikä ärsyttää, ja toisaalta kaikkia ei voi miellyttää, niinpä yritän blogin pitää itsen näköisenä. Eivät kaikki pidä minusta, eikä tarvitsekaan, mutta blogini pitäisi olla sellainen, että miellän sen omannäköisekseni, ja sinne olisi muiden mukava tulla. Kenties persoonallisuuden kanssa on vähemmän töitä kuin positiivisuuden kanssa :)

Ja vaikka en meemeistä ole kauhean innostunut, niin haastan lukijat kirjoittamaan aiheesta, jos koet aiheen omaksesi. On kiinnostavaa kuulla, mistä ihmiset pitävät, ja mitkä asiat tekevät hyvän blogin - aina voi ottaa opikseen ja miettiä, mitä voisi tehdä paremmin.

9 comments:

Anonymous said...

Olen oikeastaan joka kohdassa samaa mieltä kanssasi. Vaikka neuleet ovat neuleblogissa (oletettavasti) pääosassa, minusta on kuitenkin tylsä lukea vain "tein tämän 7-veikasta Modan ohjeella" -tekstiä ja kuva perään.

Persoonallisuus, oman elämän ja arkipäivän välähdykset seassa tuovat mukavan lisän. Enkä tosiaan tarkoita sitä, että aina pitää oma pärstä ja kotiosoite julkaista, kirjoitanhan itsekin salanimen takaa.

Sinun blogissasi "itse asian" eli upeiden neuleiden lisäksi mukavinta ovat välähdykset sieltä "ulkomailta".

Itse haluaisin kehittyä enemmän valokuvien suhteen, niitä tulee turhan usein roiskaistua miten sattuu. Kuvattomia postauksia on monesti tylsä lukea, mutta ärsyttävän usein teen sellaisia itsekin...

Anonymous said...

Asiaa, itse valkkaan luettavia blogeja hyvinkin samantyyppisillä kriteereillä.
Blogeissa on joka tapauksessa siistiä se, että mitään ei ole kenenkään pakko lukea. Jos jonkun tyyli ei itselle kolahda, niin tilaus pois vaan - en oikein ymmärrä joidenkin ihmisten tapaa kommentoida blogeissa tyyliin "voi vitsi miten sä jaksat jatkuvasti nillittää, ei ketään kiinnosta tällasta lukea". Mitäs lukevat sitten...

Ja noista minisormikkaista tulikin mieleen: törmäsin eilen Flickrissä Knit-Purr-nimisen käyttäjän aika uskomattomaan kokoelmaan minineulekuvia!

Kati E said...

Tottahöpäjät. :)

Millähän puikoilla nuo on tehty? Miinus viisi? ;))

Pikku- Kettu said...

Oikein asiapitoinen teksti. Meillä on näemmä aikalailla samat kriteerit blogien suhteen. Toisinaan tuntuu hankalalta verrata omaa blogiaan omiin kriteereihinsä, kun aina ei yksinkertaisesti jaksa/ole inspistä tehdä huippulaadukasta blogausta. Ei voi kuin toivoa, että lukijoilla on kärsivällisyyttä odottaa niitä laadukkaampia tekstejä.

Nuo sormikkaat on ihan uskomattomat. Miten nuo on muka voitu tehdä? O_o

annekk said...

Viime päivien kirjoittelu siitä, mikä blogeissa inhottaa ja mikä viehättää, on saanut miutkin miettimään omaa blogiani. Ja voi ei, meikäläisen käyttämä kieli on aivan kammottavaa! En taida uskaltaa enää kirjoittaa mitään.

Mutta sitten asiaan. Tottahan se on, että kauniit kuvat kauniista käsitöistä mielenkiintoisesti kirjoitetun tekstin kera tekevät blogista elämyksen. Eihän sellaiseen voi olla ihastumatta!

Anonymous said...

Kiva, että tartuit tähän!
Nimittäin tämä on jotenkin tosi opettavaista lukea muiden mietteitä hyvästä/huonosta blogityylistä. Panee tosiaan miettimään omia höpinöitään.

Ja niin, en mä sitäkään mieltä ole, että kaikkien pitäisi suhtautua jotenkin kunnianhimoisesti bloggerointiin, ei tietenkään. Mutta jos jotakuta (ketäköhän? kröhöm.) kiinnostaa vähän kehittyä, tää on hyvä juttu.

KIITOS.

ilu

Tuulia said...

kiitos kaikille kommenteista :)

riikka n: aivan. onneksi voi äänestää jaloillaan. :) Kiitos linkkivinkistä, tämmöstä olen kaivannut! Aivan ihania neuleita :)

kati: noista kyseisistä hanskoista en ole varma mutta tuossa riikka n:n mainitsemassa galleriassa oli (ja tekijä saattaa olla jopa sama hlö) että välillä 0,4 mm-1 mm on puikkokoko. Olipa ompelulangallakin neulonut :)

pikku-kettu: aivan, ei aina voi onnistua :) mutta aina voi tietenkin yrittää parantaa. Mie kyllä epäilen, että kyse on siitä, että on itse aivan liian kriittinen omien tekemistensä suhteen, ei ne lukijat yhden "roiskaisun" jälkeen katoa ;) toivottavasti ainakaan! ;D

anne k-r: toivottavasti tää mun kirjotus ei tuonut pahaa mieltä. En mie oikeastaan tarkota muuta kun sitä, että mie surffaan aika paljon ihan fiiliksellä, mutta tuijotan omaa blogia sitten liiankin kriittisesti :) Tää ei siis ollut tarkoitettu ketään kritisoimaan, vaan ehkä enempi jopa itseanalyysiksi.

ilu: kehittymisen kannalta miekin tämän otin. siksi se sun teksti olikin tosi hyvä. kommenttilaatikossa oli aika outojakin kommentteja, mutta niissäkin oli osa sellaisia että sain niistä uutta ajateltavaa. :) ja kun en mie osaa pitää suuta kiinni niin oli älähdettävä :) kiitos vielä hienosta aiheesta ja sen rakentavasta käsittelystä!

Anonymous said...

Jonkin verran tuli pohdittua aihetta blogissani n. viikko sitten:
http://tiiu.vuodatus.net/blog/498393

Mä tunnustan suoraan hyppiväni välillä tylsän oloisten postausten yli, harvoin kuitenkaan ketään tiputan suosikeista.

annekk said...

Tuulia, missään tapauksessa kirjoittelusi ei pahoittanut mieltäni. Ymmärsin, että siinä oli kyse itseanalyysistä, mutta tuo kirjoitus (muiden muassa) sai itseni ajattelemaan omaa bloggaamistani. Joudun toteamaan, kuten monet muutkin, että omassa blogissa on parannettavaa.

Nyt tarttee varmaan poistua tästä käsitöiden pariin.