Kuvia!

Tamanpaivainen postaus ei sitten liity mitenkaan kasitoihin :) San Diegoa on nimittain riivannut laskutavasta riippuen melkein viikko/yli viikko hirmuinen helleaalto, joka kiusaa ainakin tammoista tundran elajaa. Paivisin on ollut lamminta neljankympin kahta puolta, yollakin (tasta havaintoja vain viikonlopulta) viela paalle kahdenkympin. Paivat muuten jaksaa mutta iltapaivalla kolmen jalkeen saa kerailla suomihenkilon jaanteita pitkin kamppaa, kun mitaan ei jaksa tehda. Ei siis kasitoitakaan joten kaikki on nyt talla hetkella jaissa, mukaanlukien Askartelijamme.

Asiaan: Blogin karttuessa on kaynyt ilmi, etta Askartelijassamme saattaisi olla hipin vikaa. Jotta tata ei otettaisi vakavasti, sananen autoilusta. (Hipithan ei autoile, tai jos autoileekin niin Kuplilla, silla vanhemmalla mallilla.) Karvajalka on menestyksekkaasti tehnyt minusta autoihmisen, vaikken niista juuri mitaan ymmarrakaan. (Sama koskee eraita moottoripyoria.) Viper tai Blackbird eivat ensimmaisena saa minua ajattelemaan elainkunnan olentoja, z4 on minulle marka paivauni, alle 200 hevosvoimaa perheautossa tuntuu hengettomalta, renkaista puhuttaessa "275:t laskit" sanoo jo jotain, ja niin edelleen. (Ja jotta totuus ei unohtuisi, olen edelleen se kasitoihin hurahtanut henkilo, jolle pyoropuikosta ei ensimmaisena tule mieleen mikaan kidutusvaline, pingotus ei liity suorituspaineisiin ja akryylilla ei juurikaan ole tekemista pensseleiden kanssa.)

Joten blogilukijani, ensiksi puhumme autoista. Tassa nykyinen kulkupelimme:


iso kissa 4

Iso Kissamme kavi San Diego Harborissa paivana muutamana. Auto on siis Volkswagen Phaeton, konehuoneessa on 4,2 litran V8, josta irtoaa 335 kaakkia. Taalta loytyy lisaa spekseja pirssiin. (Meidan kiesi on se pitempi malli.) Mikaan jokapojan Corolla se ei ole, koska naita on Jenkeissakin alta 2000 kappaletta. Karvajalalle on tullut yksi vastaan, itse en ole viela naita toista nahnyt. Phat Cat lahti mukaan maaliskuun alussa, kun VW Touaregimme vaihdettiin. Touaregimme oli nimeltaan Xena, ei kaikkeista natein likka mutta ainakin silla oli asennetta. Tassa autossa ei ole oikeastaan mitaan feminiinista, se on iso poika ja tietaa sen. Lahtee kuin mummo sohvalta, joten lysti myos kaupungissa, vaikka painaakin parisen tonnia.

Kissa omassa tallissa:
phaeton tallissa

Kissa vietiin perjantaina ensimmaiseen huoltoon, ja koska muutakin paikattavaa oli, seikkailemme nyt muutaman paivan uudella Jetalla (myydaan siellapain Golfina). Nappara pikkukiesi, 2,5 litran moottorilla kulkee pirtsakasti. Aani vain on aika kova sisatiloissa, mutta sen voi peittaa Rammsteinilla, jota MP3-soitin pyorittaa.

Autojutut loppuivat tahan, jatketaan matkakuvilla

Nama veijarit istuskelivat Oceansiden sataman laiturilla lauantaina.

albatrosseja

Oceanside on San Diegon "metropoli"alueen pohjoisimpia kaupunkeja, aivan merenrannassa ennen Camp Pendletonin sotilastukikohtaa. Asukkaita on n. 160 000, ja kaupunki on suosittu matkailukohde. Meilta Oceansideen on matkaa noin 40 kilometria.

Bloggaajamme samassa satamassa:
aitee oceansidessa

Oceansiden biitsilla on iso laituri:
laituri

Tassa on nyt se iso vesi, Tyyni valtameri:
iso vesi

Ja siina isossa vedessa bloggaaja kahlaamassa sortseja mariksi:
kahlaamassa

Oceansidessa viihdyimme pari tuntia, kavimme syomassa kalanhajuisessa satamassa fish&chipseja ja saimme vahan aurinkoa. Iltapaivan hamartyessa jo iltaan ajoimme San Marcosiin elektroniikkaliikkeeseen, josta katselimme UPSeja. (Niita tarvitaan jos tulee sahkokatkos tai ukonilma ettei Karvajalan pelivehkeet mene rikki.) Viikonlopun ukonilmojen jalkeen tuli mieleen, etta sellaiselle voisi olla tarvetta. Perjantai-iltana/yona ukosti ainakin 6 tuntia, mutta vetta ei siltikaan tullut. Ne ukonilmat olivat kuulemma hurrikaani Emilyn jalkimaininkeja.

San Marcosissa naimme parkkipaikalla jotain, mita voi nahda vain Amerikassa. Ja tietenkin hirvean ison pick-upin perassa:

kassit

5 comments:

Kpupu said...

Ai että kun vielä joskus oikeasti nuo autojen kirjainyhdistelmät sanoisivat jotain.
Sitten kun kasvan isoksi ja olen rikas, niin hankin ensimmäiseksi Kuplan.
Tällä hetkellä ajossa on '84 Chevy Caprice Estate. Sillä ajelisi minne vain, jos vain ei tarvitsisi pelätä mikä osa hajoaa ensiksi.

Tuulia said...

Aika pian ne sanookin kun asiaan kayttaa vahan aikaa. Itse asiassa on ihan hyva etta miekin tiedan autoista nyt jotain, Karvajalka haluaa kummiskin aina etta miekin tykkaan autosta, kun molemmat paljon ajetaan. On ihan kiva tietaa mita alla on, kun liikenteessa veivaa.

Aijuu, ja huomaan, etta taalla on muitakin Metallican ystavia ;))

Anonymous said...

Öö... eikös se Jetta kuitennii ole täällä päin mualimaa Bora?? Ainakin ko näitä uusia automalleja kahtoo ni Bora on myös euroopassa nakattu syrjään nimenä ja siirrytty vanhaan tuttuun Jettaan. Elikkäs Golffi on vielä iiiihan eri malli :) Noinniinkuin sarjassamme tietoiskuja.

Tuulia said...

no niinpa onkin :) sen tiesinkin etta toi jetta muuttuu sielakin takasin, mutta enpahan muistanut etta se on bora siella. se on kummiskin golfin nakoinen, sedan vaan. :)

Tuulia said...

tuo blogihairikko inari on muuten systeri, jos muut lukijani (joita pitaisi blogilistan mukaan olla 46!!) ihmettelette ;)