Elamme jannittavia aikoja.

1) Blogin tausta voi olla tanaan eri kuin huomenna. Tai ei. Riippuu hitaasti karttuvista gurun taidoistani. (Paitsi eihan gurulla ole taitoja, sehan on vain guru, eli osaa kaiken - neh?)

2) kampalangan etsitty identiteetti on loytynyt: villatakki! kenties pienta palmikkoa saa reunoihinsa han, ehka myos pitsia, emme tieda viela.

3) Roosa-huivi edistyy siita valkeasta akryylista. Hirveata on neuloa, lanka kitisee puikoissa. Se ei kuitenkaan ole langan vika, silla langan on kuultu huokaavan tyytyvaisena pitseissaan. Hammastyttavaa kylla, sorruin huiveihin ja pitseihin. Naihin en yleensa haksahda, enka edes pida huiveja. :O

4) Karvajalka on naapurissa katsomassa sotaelokuvaa, ja mina siis yksin sohvanmutkassa. Vaijyin Englantilaisen potilaan (eli Engelska patientenin kuten tama oiva selluloosanpatka taloudessamme tunnetaan, vaikka emme muuten ole kuin oulunkielisia.), ja ajatella, en neulonut lainkaan! Enka edes pistoillut. Kumma.

Dvd-tallenteiden soittovalineeseen runnon nyt eran Sean Connerya (namnamnam) ja katson josko puikot huutelisivat, tai perati se Kaupunkimaisema. Pettymys, Masennus ja Ahdistus heittivat Suorituspaineen ulos, ja maisemariepu on hylatty kasityokoriin olemaan jo neljatta paivaa. Kenties se tarvitsee vain rakastavaa katta ja hellaa huomaa ja paasee pian kehyksiin :)